Näytetään tekstit, joissa on tunniste Virkkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Virkkaus. Näytä kaikki tekstit

08 maaliskuuta 2014

Kesällä 2013...

...Kasvatin...

  



...Keräsin...




...Söin...




...Festaroin...






... ja värkkäsin kaikenlaista muutakin... 

 




 Kesä oli kiva ja kiireinen.

26 huhtikuuta 2013

Kirjotut käsipyyhkeet ja reunapitsiä

Terveisiä räkälästä!

Olen flunssassa ja se potuttaa huolella...  Olisi nimittäin muutakin tekemistä, kuin sängyn pohjalla makoilu. Sisko on nyt viikonloppuna muuttamassa uuteen kämppään ja pitäisi olla hänelle muuttoapuna.  Olen parannuskeinoksi juonut teetä ja irvistellyt (en normaalisti juo teetä tai kahvia) ja nappaillut tupla-annoksia vitamiineja. Jospa ehdin selättää tämän taudin huomiseksi, että pääsen auttamaan siskoa ja ennen kaikkea näkemään hänen uuden kämppänsä.

Toisaalta antaahan flunssa hyvän tekosyyn sisällä istumiseen ja kaikenlaiseen askarteluun.. ;)

Tämän viikon käsitöitä:


Aiemmin esittelemäni puu alkoi kevään kunniaksi pukata ensin hiirenkorvia ja nyt se on jo täydessä lehdessä.





Jostain syystä pidän todella paljon tuon Ikean kankaan kuviosta. Se on mukavalla tavalla graafinen ja lapsellisen hullutteleva. Päätin myös että siitä ommellun pyyhkeen kirjonta saa riittää ja aloin virkkaamaan Kotiväestä reunapitsiä pyyhkeeseen. Innostuksissani aloitin virkkuun kolmosen koukulla vaikka parempi koko olisi kakkonen tai kahden ja puolen koukku. Pitsi onkin hieman levähtäneen oloista ja ajattelinkin seuraavaksi hakea valikoiman kolmosta pienempiä koukkuja.




Reunapitsin ohje on Novitan reunapitsi numero kaksi ja lanka on Kotiväkeä.

Tällä viikolla ehdin myös piipahtaa Tyttöjen Talolla torstain avoimessa illassa ja sen seurauksena palavaarattiin talon työntekijöiden kanssa tänään aamupäivällä. Punoimme yhden juonen tälle keväälle sekä aivoriiheiltiin mahdollisia syksyisiä yhteistyökuvioita. Se on varmaa, että pääsen tekemään kivoja juttuja talolaisten kanssa! Tyttöjen Talo on aivan mahtava paikka ja olen todella iloinen, että päädyin tekemään opparini sinne, koska siitä poikii niin hyviä ja innostavia asioita kaikille osapuolille.

11 huhtikuuta 2013

Sininen ostoskassi


Silloin joskus, kun sain Singerini kunnostettua, uhosin että tulen vielä tekemään jonkin ompeluksen sillä. Poljin jo talvella verhojen päärmeet Singerilläni, mutta se ei ollut tarpeeksi "haastava" projekti, että siitä olisi voinut raportoida täällä.



Nyt tein kuitenkin ensimmäisen isomman tekeleeni Singerillä. Sinisen ostoskassin swappia varten. Ovat ne tyypit silloin joskus osanneet tehdä toimivia koneita! Singerini ei tärise eikä pidä meteliä, se hyrrää jopa hiljempaa, kuin sähkökäyttöinen ompelukoneeni. Tikistäkin tulee tasaisempaa ja kauniimpaa, kun vaan oma polkurytmi on tasainen. Eikä kone takertele paksumpienkaan saumojen kohdalla.  Minä niin rakastan Singeriäni!


Tällainen ostoskassi tästä tuli. (Huomatkaa makea ja muodikas varjostimeton jalkalamppu; tavoittelen sisustuksessani minimalistista tyyliä.)


Ompelin kassin pohjaan ja sivuun levennyskaitaleen.


Sisäpuolelle tein pienen taskun, jonka saa suljettua silkkinauhoilla.


Tässä vaiheessa kuvaan astui vapaavirkaattuja kuvioita. Lanka on Novitan Miamia. Langan väri ei ihan sopinut kankaan siniseen, mutta tällä kertaa saa mennä.



Ompelin kuviot käsin kassin kylkeen ja nappisilmäinen pöllöhän niistä muodostui. Enää kassi ei olekaan ihan peruskassi. Toivottavasti sinisestä ja pöllöistä pitävä swappikaveri pitää saamastaan kassista.


06 huhtikuuta 2013

Viimeaikojen pieniä näperryksiä

Nämä jutut olen tehnyt helmi-maaliskuussa, mutta niistä ei ole ollut yksistään blogitekstin aiheeksi. Halusin kuitenkin laittaa kuvat tänne, koska tällaisia pienempiä juttuja tulee tehtyä aika paljon ja nekin ansaitsevat tulla esitellyksi.

Kastekortti Kallelle ja Ollelle
Serkku sai hiljattain kaksoset ja kastejuhlaa varten ei tahtonut löytyä sopivaa korttia kaupasta. Silppusin Marimekon kuvaston josta löytyi kivoja värejä ja tuloksena oli tällainen kortti. Kaksospojat ovat muuten samat tyypit, kuin tässä postauksessa. Kaste oli erittäin koskettava ja pojat olivat ihania. Toivon kaikkea hyvää heille ja heidän perheelleen!

Pyyhekumeista kaiverrettut leimasimet
Nämä pyyhkäreistä kaiverretut leimasimet tein Swap-Botin kirjevaihtoa varten ja ne lähtivät jo muistaakseni kohti Alankomaita. Ekat kaivertamani leimasimet muuten. Ihan mukava noita oli tehdä, mutta kumi tylsytti linokaivertimeni aika tehokkaasti. Nyt pitäisi keksiä, millä ne saa takaisin teräviksi...

Vetoketjuruusuja
Nämä ovat taas sellaista mukavaa joutoajan hommaa. Näiden ompelulla saa tosin sormet aika äkkiä jumiin ja reijitettyä. Ruusujen taustalle olen ommellut hakaneulat.

Hama-kuulokkeet
Törmäsin jossain blogissa sellaiseen ideaan, että tyyppi oli päällystänyt kuulokkeidensa johdot Hama-helmillä. Minultakin löytyi pohjattomista varastoistani Hama-helmiä ja ajattelin eräänä tylsänä iltana tehdä saman. Minun johtoni on nyt violettien helmien peitossa. Yksi valkoinen helmi merkkaa oikeanpuoleista kuuloketta. Tykkään! Eikä johto mene enää niin helposti solmuunkaan.

Käsipyyhekirjonta
Kokeilin pitkästa aikaa kirjontaa käsipyyhkeen kulmaan. Kirjoin vapaalla kädellä ja tuloksena oli tuommoinen puu. Ehkä kevät kasvattaa sille lehdet joku päivä?
Tarkoitukseni on kuitenkin ensin testata mitä puulle tapahtuu pesussa.

 
Sieniamigurumi
Ensimmäinen tai toinen ikinä virkkaamani amigurumi. Jämälankatyö.

Muistisuoja
Ulkoinen kovalevy reissaa välillä melko monessakin paikassa mukana, joten tärkeitä tiedostoja suojaa nyt Marimekon kankaasta ommeltu ja topattu pussukka. Siinä pysyy myös johto mukana. Kangaspala ja sisuksen toppaus ovat jämpaloja.

Tuisku ja laskiaispullat
Ja viimeisenä kuva Tuiskusta ja laskiaispullista (joita ei tehty laskiaisena), koska myös Tuisku tietää mikä on hyvää (ja epäterveellistä)!

ps. Minulla on koirakuume. Taas.

16 maaliskuuta 2013

Muistikirjamaaliskuu, kunniamerkki, päivän lempparit, kauppalista ja paljastus

Tässä postista löytyvät siis Muistikirjamaaliskuun päivät 13. - 16.

Kolmantenatoista päivänä tehtävänä oli myöntää itselle mitali tai kunniamerkki.

Itsekriittisenä ja täydellisyyteen pyrkivänä ihmisenä oli todella vaikeaa keksiä, että mistä minä nyt ansaitsisin mitalin. Yritän kuitenkin olla aina muita kohtaan hyväsydäminen ja kiltti,  joten annoin itselleni sydänkunniamerkin. Hyvä minä -tekstillä yritän muistuttaa itseäni, että olen minäkin joissain asioissa ihan hyvä.



Kunniamierkin tein ihan oikeasti. Pohjana on kanttinauhaa, koristeena pitsinpätkä ja sydämen virkkasin jämälangasta. Ja tekstit raksuttelin uudella Dymollani. <3 (Juu, koetin pyristellä vastaan, mutta pakko se oli ostaa..)


Neljännentoista päivän tehtävä oli kertoa senpäiväisistä lempiasioista. Sinä päivänä kerkesinkin tehdä aika paljon asioita. Tästä unohtui kevään ja kesän kasvatusten suunnittelu.


Viidentenätoista päivänä oli aiheena ostoslistojen keräily. Minä en kirjoita ostoslistoja paperilapuille. Ne jäävät joko kotiin tai hukkuvat laukun tai taskujen syövereihin. Käsivartta taasen ei ole niin helppo kadottaa. :) Tein pitkästä aikaa tuollaisen 5 minuutin piirustusharjoituksen.

Kädeteni muistilistassa luki silloin tällainen lista: Maitoa, multaa, istutusruukkuja ja RUOKAA! Tänäpäivänä listassa taas lukee: Lamppu vessaan, ruokaa ja maitoa.







Tämän päivän tehtävänä oli tehdä jokin paljastus. Minun paljastukseni on tässä.




Sormia syyhyttää eniten sellainen vähän laineileva ja pörröinen heviletti. :D

06 maaliskuuta 2013

Tuiskuisen hiihtolomapäivän viettoa


Tänään lunta tulee vaakatasossa. Potuttaa. Odottelen parempaa ulkoilusäätä ja virkkailen ajankuluksi. Sain äsken valmiiksi tämän vuoden kolmannen isoäidinneliöpeiton, sen josta kerroin aikaisemmassa postauksessa. Jämälangat vähenivät huomattavasti ja peitolle on saajakin tulossa. Virkkasin neliöt satunnaisessa värijärjestyksessä, yhdistin ne ja reunustin muutamalla kiinteiden silmukoiden kerroksella sekä nirkkoreunuksella. Valmis!

Vaihtelun vuoksi tein kahdesta neliöstä tavallista isommat. Vihreä on mielestäni hyvä väri, koska saajan merkki ei ole vielä tiedossa.

Eilen illalla askartelin Swap-Botin swappia varten kirjanmerkin. Saaja piti vahvoista väreistä ja satuin huomaamaan urheilukerraston paketin fuksian punaisen värin. Laitoin tussit ja vesivärikynät heilumaan ja tässä on tulos. Toivottavasti saaja pitää kirjanmerkistään.


Askartelun alkuun päästyäni tein myös muutaman kirjekuoren paperikasseista. Niistä tuli aika mukavia. Varsinkin Pentikin paperikassista liimailluista yksilöistä. Kirjanmerkki lähtee matkaan tänään Pirkan kassista tehdyssä kirjekuoressa.


Lumisade herkeää vihdoin, taidan lähteä haistelemaan ulkoilumahdollisuuksia.

Ei potuta enää niin paljoa. :)

23 helmikuuta 2013

Värien sommittelua

Taasen minulla pukkaa uutta virkattua peittoa. Isoäidinneliöt ovat niin mukavia matka ja iltakäsitöitä. Mietin värivaihtoehtoja ja kolusin jämälankavarastoani.



Miltä talvisen metsän värit kuulostavat?

Minusta ainakin hyvältä. Harmaita ja vihreitä sävyjä löytyi jämälangoistani runsaasti, joten ajattelin, että en osta muita värejä, kuin luonnonvalkoista lisää. Katsotaan millainen  peito näistä väreistä syntyy.

20 tammikuuta 2013

Kaksospoikien isoäidinneliöpeitot

Viime vuonna sain kulla, että serkkuni ja hänen miehensä saavat tuplaten perheenlisäystä. Ajattelin, että olisi mukava muistaa serkun poikia vauvan peitoilla. Päätin tehdä perinteiset isoäidinneliöpeitot, sillä minäkin olen isotädiltä sellaisen syntymälahjaksi saanut.

Peittojen lanka on seiskaveikkaa ja ohje on tosiaan se perinteinen ala-asteen kässässä opittu isoäidinneliö. Novitalla oli viimevuonna teemana virkkaus ja tällaisen ohjeen niiden poppoo oli isoäidinneliön virkkaukseen tehnyt.


Noiden neliöiden virkkaus on sellaista sopivaa telkkarin katselu puuhaa. Virkkailin näitä jo joulun pyhinä, mutta ajattelin, että parasta kirjoitella näistä tänne vasta sitten, kun lapset ovat maailmassa ja kaikki on hyvin.

Solmin poikien peitot silkkinauhalla pakettiin ja lisäkoristukseksi kiinnitin paketin päälle viime syksynä vanhasta vetoketjusta ompelemani rintaneulan. Paketti lähtee poikien mummon ja ukin mukana Saksaan serkun pojille. Jospa peitoista on hyötyä ja iloa lahjan saajille.

Vauvojen kasvettua isoksi peitot voi yhdistää isommaksi peitoksi. Sininen reuna vain puretaan ja peitot ommellaan yhteen. Lopuksi purettu reuna virkataan takaisin paikalleen.