Terveisiä räkälästä!
Olen flunssassa ja se potuttaa huolella... Olisi nimittäin muutakin tekemistä, kuin sängyn pohjalla makoilu. Sisko on nyt viikonloppuna muuttamassa uuteen kämppään ja pitäisi olla hänelle muuttoapuna. Olen parannuskeinoksi juonut teetä ja irvistellyt (en normaalisti juo teetä tai kahvia) ja nappaillut tupla-annoksia vitamiineja. Jospa ehdin selättää tämän taudin huomiseksi, että pääsen auttamaan siskoa ja ennen kaikkea näkemään hänen uuden kämppänsä.
Toisaalta antaahan flunssa hyvän tekosyyn sisällä istumiseen ja kaikenlaiseen askarteluun.. ;)
Tämän viikon käsitöitä:
Aiemmin esittelemäni puu alkoi kevään kunniaksi pukata ensin hiirenkorvia ja nyt se on jo täydessä lehdessä.
Jostain syystä pidän todella paljon tuon Ikean kankaan kuviosta. Se on mukavalla tavalla graafinen ja lapsellisen hullutteleva. Päätin myös että siitä ommellun pyyhkeen kirjonta saa riittää ja aloin virkkaamaan Kotiväestä reunapitsiä pyyhkeeseen. Innostuksissani aloitin virkkuun kolmosen koukulla vaikka parempi koko olisi kakkonen tai kahden ja puolen koukku. Pitsi onkin hieman levähtäneen oloista ja ajattelinkin seuraavaksi hakea valikoiman kolmosta pienempiä koukkuja.
Reunapitsin ohje on Novitan reunapitsi numero kaksi ja lanka on Kotiväkeä.
Tällä viikolla ehdin myös piipahtaa Tyttöjen Talolla torstain avoimessa illassa ja sen seurauksena palavaarattiin talon työntekijöiden kanssa tänään aamupäivällä. Punoimme yhden juonen tälle keväälle sekä aivoriiheiltiin mahdollisia syksyisiä yhteistyökuvioita. Se on varmaa, että pääsen tekemään kivoja juttuja talolaisten kanssa! Tyttöjen Talo on aivan mahtava paikka ja olen todella iloinen, että päädyin tekemään opparini sinne, koska siitä poikii niin hyviä ja innostavia asioita kaikille osapuolille.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jämäkangas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jämäkangas. Näytä kaikki tekstit
26 huhtikuuta 2013
06 huhtikuuta 2013
Viimeaikojen pieniä näperryksiä
Nämä jutut olen tehnyt helmi-maaliskuussa, mutta niistä ei ole ollut yksistään blogitekstin aiheeksi. Halusin kuitenkin laittaa kuvat tänne, koska tällaisia pienempiä juttuja tulee tehtyä aika paljon ja nekin ansaitsevat tulla esitellyksi.
Serkku sai hiljattain kaksoset ja kastejuhlaa varten ei tahtonut löytyä sopivaa korttia kaupasta. Silppusin Marimekon kuvaston josta löytyi kivoja värejä ja tuloksena oli tällainen kortti. Kaksospojat ovat muuten samat tyypit, kuin tässä postauksessa. Kaste oli erittäin koskettava ja pojat olivat ihania. Toivon kaikkea hyvää heille ja heidän perheelleen!
Nämä pyyhkäreistä kaiverretut leimasimet tein Swap-Botin kirjevaihtoa varten ja ne lähtivät jo muistaakseni kohti Alankomaita. Ekat kaivertamani leimasimet muuten. Ihan mukava noita oli tehdä, mutta kumi tylsytti linokaivertimeni aika tehokkaasti. Nyt pitäisi keksiä, millä ne saa takaisin teräviksi...
Nämä ovat taas sellaista mukavaa joutoajan hommaa. Näiden ompelulla saa tosin sormet aika äkkiä jumiin ja reijitettyä. Ruusujen taustalle olen ommellut hakaneulat.
Törmäsin jossain blogissa sellaiseen ideaan, että tyyppi oli päällystänyt kuulokkeidensa johdot Hama-helmillä. Minultakin löytyi pohjattomista varastoistani Hama-helmiä ja ajattelin eräänä tylsänä iltana tehdä saman. Minun johtoni on nyt violettien helmien peitossa. Yksi valkoinen helmi merkkaa oikeanpuoleista kuuloketta. Tykkään! Eikä johto mene enää niin helposti solmuunkaan.
Kokeilin pitkästa aikaa kirjontaa käsipyyhkeen kulmaan. Kirjoin vapaalla kädellä ja tuloksena oli tuommoinen puu. Ehkä kevät kasvattaa sille lehdet joku päivä?
Tarkoitukseni on kuitenkin ensin testata mitä puulle tapahtuu pesussa.
Ensimmäinen tai toinen ikinä virkkaamani amigurumi. Jämälankatyö.
Ulkoinen kovalevy reissaa välillä melko monessakin paikassa mukana, joten tärkeitä tiedostoja suojaa nyt Marimekon kankaasta ommeltu ja topattu pussukka. Siinä pysyy myös johto mukana. Kangaspala ja sisuksen toppaus ovat jämpaloja.
Ja viimeisenä kuva Tuiskusta ja laskiaispullista (joita ei tehty
laskiaisena), koska myös Tuisku tietää mikä on hyvää (ja epäterveellistä)!
ps. Minulla on koirakuume. Taas.
| Kastekortti Kallelle ja Ollelle |
| Pyyhekumeista kaiverrettut leimasimet |
| Vetoketjuruusuja |
| Hama-kuulokkeet |
| Käsipyyhekirjonta |
Tarkoitukseni on kuitenkin ensin testata mitä puulle tapahtuu pesussa.
| Sieniamigurumi |
| Muistisuoja |
| Tuisku ja laskiaispullat |
ps. Minulla on koirakuume. Taas.
16 maaliskuuta 2013
Muistikirjamaaliskuu, kunniamerkki, päivän lempparit, kauppalista ja paljastus
Tässä postista löytyvät siis Muistikirjamaaliskuun päivät 13. - 16.
Kolmantenatoista päivänä tehtävänä oli myöntää itselle mitali tai kunniamerkki.
Itsekriittisenä ja täydellisyyteen pyrkivänä ihmisenä oli todella vaikeaa keksiä, että mistä minä nyt ansaitsisin mitalin. Yritän kuitenkin olla aina muita kohtaan hyväsydäminen ja kiltti, joten annoin itselleni sydänkunniamerkin. Hyvä minä -tekstillä yritän muistuttaa itseäni, että olen minäkin joissain asioissa ihan hyvä.
Kunniamierkin tein ihan oikeasti. Pohjana on kanttinauhaa, koristeena pitsinpätkä ja sydämen virkkasin jämälangasta. Ja tekstit raksuttelin uudella Dymollani. <3 (Juu, koetin pyristellä vastaan, mutta pakko se oli ostaa..)
Neljännentoista päivän tehtävä oli kertoa senpäiväisistä lempiasioista. Sinä päivänä kerkesinkin tehdä aika paljon asioita. Tästä unohtui kevään ja kesän kasvatusten suunnittelu.
Viidentenätoista päivänä oli aiheena ostoslistojen keräily. Minä en kirjoita ostoslistoja paperilapuille. Ne jäävät joko kotiin tai hukkuvat laukun tai taskujen syövereihin. Käsivartta taasen ei ole niin helppo kadottaa. :) Tein pitkästä aikaa tuollaisen 5 minuutin piirustusharjoituksen.
Kädeteni muistilistassa luki silloin tällainen lista: Maitoa, multaa, istutusruukkuja ja RUOKAA! Tänäpäivänä listassa taas lukee: Lamppu vessaan, ruokaa ja maitoa.
Tämän päivän tehtävänä oli tehdä jokin paljastus. Minun paljastukseni on tässä.
Sormia syyhyttää eniten sellainen vähän laineileva ja pörröinen heviletti. :D
Kolmantenatoista päivänä tehtävänä oli myöntää itselle mitali tai kunniamerkki.
Itsekriittisenä ja täydellisyyteen pyrkivänä ihmisenä oli todella vaikeaa keksiä, että mistä minä nyt ansaitsisin mitalin. Yritän kuitenkin olla aina muita kohtaan hyväsydäminen ja kiltti, joten annoin itselleni sydänkunniamerkin. Hyvä minä -tekstillä yritän muistuttaa itseäni, että olen minäkin joissain asioissa ihan hyvä.
Kunniamierkin tein ihan oikeasti. Pohjana on kanttinauhaa, koristeena pitsinpätkä ja sydämen virkkasin jämälangasta. Ja tekstit raksuttelin uudella Dymollani. <3 (Juu, koetin pyristellä vastaan, mutta pakko se oli ostaa..)
Neljännentoista päivän tehtävä oli kertoa senpäiväisistä lempiasioista. Sinä päivänä kerkesinkin tehdä aika paljon asioita. Tästä unohtui kevään ja kesän kasvatusten suunnittelu.
Viidentenätoista päivänä oli aiheena ostoslistojen keräily. Minä en kirjoita ostoslistoja paperilapuille. Ne jäävät joko kotiin tai hukkuvat laukun tai taskujen syövereihin. Käsivartta taasen ei ole niin helppo kadottaa. :) Tein pitkästä aikaa tuollaisen 5 minuutin piirustusharjoituksen.
Kädeteni muistilistassa luki silloin tällainen lista: Maitoa, multaa, istutusruukkuja ja RUOKAA! Tänäpäivänä listassa taas lukee: Lamppu vessaan, ruokaa ja maitoa.
Tämän päivän tehtävänä oli tehdä jokin paljastus. Minun paljastukseni on tässä.
Sormia syyhyttää eniten sellainen vähän laineileva ja pörröinen heviletti. :D
26 lokakuuta 2012
Lohikäärme ja muita ompeluksia
Viimeaikoina olen pitänyt matalaa profiilia tämän blogin kanssa. Oppari on ollut ensimmäisenä mielessä, joten en ole ehtinyt päivittelemään tekemisiäni.
Jotain olen kuitenkin puuhaillut ompelukoneen kanssa: hurauttanut yhdet verhot, sekä tehnyt pieniä tarpellisia ja ei-niin-tarpeellisia juttuja ylijäämäkankaista.
Uusimpana terapiatyönä pyöräytin lohikäärmeen. En tiedä
miksi sellaisen halusin tehdä, mutta aika ihana kaveri kangaspaloista
tuli. Henrik Hopeasiiveksi hänet nimesin. Siivissä on tukena paksuista
varrastikuista ja jesarista tehdyt luut ja nivelet. Silmät on kirjottu tavallisella ompelulangalla ja sisuksina on tyynyn täyte. Lohikäärmeestä aika iso osa siitä tuli ommeltua käsin.
Kaikista parhaiten minusta onnistuivat Henrikin koivet, niistä tuli supersöpöt!
Nyt Henrikille pitäisi vain löytää hyvä koti. Mieluiten sellainen, jossa se pääsisi myös leikkimään.
Minulla on ollut pitemmän aikaa tarkoituksena tehdä muutama vuorellinen säilytyspussi keskeneräisiä käsitöitä varten. Niihin käytin kankaiden jämäpaloja, joita jostain syystä aina kertyy.. Ruusukangas on Veeran penkkaripuvun hamekangasta, harmaasta lehtikankaasta tein jonkun mekon, maastokuvioisesta tuli Tuiskulle toppahaalari... Tämäkin juttu lähti käsistä ja nyt olen vääntänyt noita pussukoita eri kokoisina jo aika monta. Teenköhän minä tässä jo tietämättäni joululahjoja? ;)
Tuisku halusi välttämättä auttaa pussukoiden valokuvaamisessa.
Nuo neulepuikkojen säilytysjutut ovat käteviä, puikot pysyvät tallessa, eikä silmukatkaan karkaile keskeneräisestä työstä. Eikä tekemiseen kulu paljoa aikaa eikä tarvikkeita. Kaksikymmentä senttiä pitkien puikkojen suojaan menee riekale kangasta ja noin 18 cm puolitoista senttiä leveää kuminauhaa.
Hannan huoneeseen surautin ihan tavalliset pitkät verhot.
Jotain olen kuitenkin puuhaillut ompelukoneen kanssa: hurauttanut yhdet verhot, sekä tehnyt pieniä tarpellisia ja ei-niin-tarpeellisia juttuja ylijäämäkankaista.
Kaikista parhaiten minusta onnistuivat Henrikin koivet, niistä tuli supersöpöt!
Nyt Henrikille pitäisi vain löytää hyvä koti. Mieluiten sellainen, jossa se pääsisi myös leikkimään.
Minulla on ollut pitemmän aikaa tarkoituksena tehdä muutama vuorellinen säilytyspussi keskeneräisiä käsitöitä varten. Niihin käytin kankaiden jämäpaloja, joita jostain syystä aina kertyy.. Ruusukangas on Veeran penkkaripuvun hamekangasta, harmaasta lehtikankaasta tein jonkun mekon, maastokuvioisesta tuli Tuiskulle toppahaalari... Tämäkin juttu lähti käsistä ja nyt olen vääntänyt noita pussukoita eri kokoisina jo aika monta. Teenköhän minä tässä jo tietämättäni joululahjoja? ;)
Tuisku halusi välttämättä auttaa pussukoiden valokuvaamisessa.
Nuo neulepuikkojen säilytysjutut ovat käteviä, puikot pysyvät tallessa, eikä silmukatkaan karkaile keskeneräisestä työstä. Eikä tekemiseen kulu paljoa aikaa eikä tarvikkeita. Kaksikymmentä senttiä pitkien puikkojen suojaan menee riekale kangasta ja noin 18 cm puolitoista senttiä leveää kuminauhaa.
Hannan huoneeseen surautin ihan tavalliset pitkät verhot.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)