Muistikirjamaaliskuu, kunniamerkki, päivän lempparit, kauppalista ja paljastus

Tässä postista löytyvät siis Muistikirjamaaliskuun päivät 13. - 16.

Kolmantenatoista päivänä tehtävänä oli myöntää itselle mitali tai kunniamerkki.

Itsekriittisenä ja täydellisyyteen pyrkivänä ihmisenä oli todella vaikeaa keksiä, että mistä minä nyt ansaitsisin mitalin. Yritän kuitenkin olla aina muita kohtaan hyväsydäminen ja kiltti,  joten annoin itselleni sydänkunniamerkin. Hyvä minä -tekstillä yritän muistuttaa itseäni, että olen minäkin joissain asioissa ihan hyvä.

Kunniamierkin tein ihan oikeasti. Pohjana on kanttinauhaa, koristeena pitsinpätkä ja sydämen virkkasin jämälangasta. Ja tekstit raksuttelin uudella Dymollani. <3 (Juu, koetin pyristellä vastaan, mutta pakko se oli ostaa..)

Neljännentoista päivän tehtävä oli kertoa senpäiväisistä lempiasioista. Sinä päivänä kerkesinkin tehdä aika paljon asioita. Tästä unohtui kevään ja kesän kasvatusten suunnittelu.

Viidentenätoista päivänä oli aiheena ostoslistojen keräily. Minä en kirjoita ostoslistoja paperilapuille. Ne jäävät joko kotiin tai hukkuvat laukun tai taskujen syövereihin. Käsivartta taasen ei ole niin helppo kadottaa. :) Tein pitkästä aikaa tuollaisen 5 minuutin piirustusharjoituksen.

Kädeteni muistilistassa luki silloin tällainen lista: Maitoa, multaa, istutusruukkuja ja RUOKAA! Tänäpäivänä listassa taas lukee: Lamppu vessaan, ruokaa ja maitoa.

Tämän päivän tehtävänä oli tehdä jokin paljastus. Minun paljastukseni on tässä.

Sormia syyhyttää eniten sellainen vähän laineileva ja pörröinen heviletti. :D

Hannan vanhojentanssikorut, osa 1: Suunnittelu

Ajattelin käyttää koulun pajatiloja vielä hyväkseni, ennen kuin se potkii minut pihalle. Tein aikaa sitten Veeralle vanhojen tansseihin korun ja olin luvannut tehdä Hannallekin korut, kunhan tanssit alkavat olla ajankohtaiset. Hannan tanssit ovat tosin edessä vasta kahden vuoden päästä, mutta kun en tiedä, että missä vuoden päästä olen, niin teen korut jo nyt (ja samalla sain tehtyä viimeisen rästisuorituksen alta pois...).

Hommahan lähti siitä, että haastattelin Hannaa ja mietimme yhdessä millaisen puvun ja kampauksen Hanna haluaa. Haasteluiden pohjalta keräsin netistä erilaisia kuvia, jotka mielestäni kuvaavat Hannaa ja sitä mitä hän haluaa koruilta. Juttelimme vielä kuvista ja Hanna valitsi niistä parhaiten hänen mielikuvaansa vastaavat kuvat.

Näistä kuvista minä pyöräytin kollaasin, jota koulukielellä kutsutaan tunnelmatauluksi, mielikuvatauluksi  tai muotokielitauluksi. Hannan kollaasi oli risteytys tunnelma- ja muotokielitaulua. Seuraavaksi listasin ylös sanoja, joita kollaasista tulee ilmi ja Hanna valitsi taas sanoista parhaiten häntä kuvaavat.

Sanat:

(Tummenetulla Hannan valitsemat sanat)

Dynaaminen

Yksinkertainen

Luonnonläheinen

Keveä

Herkkä

Kerroksellinen

Moniulotteinen

Pelkistetty

Raikas

Siro

Ripaus romanttista

Sininen

Vesi

Virtaava

Näyttävä

Leikittelevä

Skandinaavinen

Luonnollinen

Huoleton

Eläväinen

Sanojen ja kollaasin pohjalta piirtelin luonnoksia ja niitä katsottiin Hannan kanssa ja valittiin jatkoon menevät ideat. Alla muutama luonnoksista.

Lopulta päädyimme siihen, että teen Hannalle hopeasta hiuskorun, rannekorun ja olka/kaulakorun.

Monitoimikaulaliina

Huh, tuo oppari vie minulta vielä hengen. Pitääkin olla niin perfektionisti. Onneksi siitä ei ole enää paljoa jäljellä ja osaan heittäytyä välillä näitten "terapia" käsitöiden pariin. 

Tällä kertaa rojekti lähti liikenteeseen siitä, että hypistelin lankakaupassa mukavan tuntuista villasilkkilankaa, jonka väri oli valloittava fuksian punainen. Jo kaupassa kuvittelin kuinka langasta tulee pitsineuletta ja pitsineuleesta pehmeä kaulaliina..

Kotiin päästyäni katselin sopivan neulemallin Novitan lehdestä ja kilkuttelin pätkän pitsineuletta. Ensin ajattelin tehdä sellaisen tuubihuivin, mutta neulesta olisi silloin tullut aika ohut. Päätin lisätä neuleeseen trikoota lämmikkeeksi ja samalla saisin pitsineuleen taustalle kontrastivärin, josta se erottuisi paremmin. Blingblingistä pitävä mieleni halusi vielä lisätä huiviin nappeja joiden avulla kaulaliinaa voisi pitää eri tavoin.

Tuommoisilla piirroksilla minä  ideoita selvennän itselleni. Luonnoksia piirustuu kuittien kääntöpuolelle aina silloin tällöin, eikä ne tuon kummosempia ole, jos siis tulevat vain omaan käyttöön. Jos muille teen asioita, ja ideaa pitää selventää, niin silloin saatan jopa turvautua tulostuspaperiin tai vihkoon ja lyijäriin.. :)

Osan napeista tongin nappikaupan kymmenen sentin lootasta, osa on erilaisista projekteista ylijääneitä ja loput olen irroittanut vanhoista vaatteista. Ajattelin, että kaikkien pitäisi olla mahdollisimman erilaisia, mutta kuitenkin niistä pitäisi löytyä hopean tai kullan väriä, että ne sopivat yhteen.

Ostin 60cm pätkän trikoota ja neuloin pitsineuleen sen leveyteen (n. 145cm)  sopivaksi. Leveyttä huiville tuli noin 50cm, huivin reunoissa trikoo on noin viiden sentin matkalta kaksinkerroin. Ompelin neuleen ja trikoon yhteen, jonka jälkeen systeemiä pääsi sovittamaan. Tässä vaiheessa tajusin, että huivi olisi saanut olla ainakin 30cm pitempi, nyt se ei yllä kunnolla kahdesti kaulan ympäri, jonka suunnittelin olevan huivin "normaali" pitotapa. No, seuraavalla kerralla tiedän sitten ostaa enemmän trikoota, lanka kun olisi riittänyt pitempäänkin huiviin.

(En ymmärrä miksi noita kuvia pitää räpsiä joskus yöllä puolipimeässa, kun myöhemmin niitä joutuu säätämään ja vääntämään, eikä niistä siltikään tule hyviä.. Pääsis vähemmällä, kun luottais luonnonvaloon.)

Pitäisi vielä saada aikaiseksi nappien sommittelu ja niitä vastaavien napinläpien tekeminen. Huivista on minusta tulossa niin kiva, että haluaisin ottaa siitä vielä muotikuvankin, jahka kerkeän, ja jaksan, ja jos joku suostuu malliksi..