17 maaliskuuta 2013

Muistikirjamaaliskuu: Plussia ja miinuksia valitsemastani aiheesta

Olen tässä jo jonkin aikaa selannut tätä sivustoa ja miettinyt, että uskaltaisinkohan hakea vapaaehtoistyöhön ulkomaille. Tämänkertainen Muistikirjamaaliskuun plusmiinus tehtävä sattui hyvään saumaan, sillä olisin muutenkin laatinut listaa tästä vapaaehtoilu jutusta.


Tästä sivusta tuli aika aneemisen näköinen, mutta sillä ei nyt ole paljon väliä, sillä tässä sisältö on tärkein! Plussat voittaa ja suurin osa miinuksista on vain turhaa vinkunaa ja jännittämistä! Minä niin olen lähdössä ens syksynä/talvena johonkin vapaaehtoilemaan!

Onko kellään kokemusta vapaaehtoisohjelmista? Oliko kokemus kaiken vaivan arvoinen ja jäikö reissusta hyvä maku suuhun? Eli kannattaako tuollaiselle reissulle sinun mielestäsi lähteä? Antakaa hyviä neuvoja, kiitos! :)

Minikasvihuoneet

Minulla on ajatukset jo pitkällä keväässä ja kesässä. Suunnittelen kasvatteluja ja niin kuin tässä aikaisemmassa postauksessa mainitsin, olen ostanut ison läjän erilaisia siemeniä. Kylvin viikolla niistä ensimmäiset, eli kolme eri tomaattilajia sekä chilit ja paprikan. Kämppäni on kuitenkin vetoisa ja varsinkin ikkunalaudalla  on niin kylmä, etteivät siemenet idä kunnolla ilman apua. Sellainen pienois/sisustuskasvihuone olisi kätevä ja auttaisi pitämään kylvökset lämpiminä ja tasakosteina. Kasvihuoneet maksavat kuitenkin maltaita ja niiden säilytys on hankalaa silloin, kun niitä ei tarvitse. En myöskään halunnut tuhlata rahaa niihin heppoisiin kertakäyttökasvihuoneisiin. Aikaisemmin olen hoitanut kasvien esikasvatuksen erilaisissa muovipussiviritelmissä, mutta nyt tähtäsin vähän kestävämpään ja kätevämpään ratkaisuun:

Saanko esitellä, Nohevan pienoiskasvihuoneet!


Kyseessä on tavallinen kirkkaasta muovista tehty säilytyslaatikko nurinpäin käännettynä. Loota on tarpeeksi iso, että taimet mahtuvat kasvamaan sen sisällä ensimmäiset viikkonsa. Kun laatikko käy ahtaaksi, taimet viihtyvät jo ikkunalaudalla ilman suojaa. Muovi toki vähentää taimien valonsaantia, mutta se ei pahemmin haittaa, sillä siementen idettyä nostan laatikon pois päivällä ja peitän taimet vain yön ajaksi. Tuuletusta varten olisin voinut porata laatikoihin reikiä, mutta haluan käyttää niitä vielä asioiden säilömiseen. Viritin siis laatikot raolleen grillitikkujen avulla.


Esittelen myös hienot Dymolla naksutellut nimilaput. Niiden pohjat leikkelin muovisista pakkauksista. :) Normaalisti olen vain heitellyt siemeniä purkkeihin ja  ajatellut, että "Kyllä minä muistan mitä on missäkin..". Aina on kasvihuoneella kuitenkin leikitty äidin kanssa salapoliisia ja selvitelty, että mikä näistä tomaatintaimista on mikäkin ja oliko tuo nyt se paprika vai chili?
Jospa tänä kesänä ei tarvitsisi yllättyä ja miettiä, että miten ruukussa kasvavan jättitomaatin saisi tuettua järkevästi...

Normi = Tavallinen kasvihuone tomaatti, Ruukku = Pieni ruukkutomaatti, Tiikeri = Tiikeriraidallinen kasvihuonetomaatti, Chili = Mieto punainen chili, Paprika = Oranssi ruukkupaprika

 ps. Huomasin kuvatessani, että ensimmäiset siemenet itävät jo! Eivätkä ne ole kerenneet olla purkeissa, kuin vasta keskiviikosta asti. Niilläkin on ollut ikävä kesää! <3

16 maaliskuuta 2013

Muistikirjamaaliskuu, kunniamerkki, päivän lempparit, kauppalista ja paljastus

Tässä postista löytyvät siis Muistikirjamaaliskuun päivät 13. - 16.

Kolmantenatoista päivänä tehtävänä oli myöntää itselle mitali tai kunniamerkki.

Itsekriittisenä ja täydellisyyteen pyrkivänä ihmisenä oli todella vaikeaa keksiä, että mistä minä nyt ansaitsisin mitalin. Yritän kuitenkin olla aina muita kohtaan hyväsydäminen ja kiltti,  joten annoin itselleni sydänkunniamerkin. Hyvä minä -tekstillä yritän muistuttaa itseäni, että olen minäkin joissain asioissa ihan hyvä.



Kunniamierkin tein ihan oikeasti. Pohjana on kanttinauhaa, koristeena pitsinpätkä ja sydämen virkkasin jämälangasta. Ja tekstit raksuttelin uudella Dymollani. <3 (Juu, koetin pyristellä vastaan, mutta pakko se oli ostaa..)


Neljännentoista päivän tehtävä oli kertoa senpäiväisistä lempiasioista. Sinä päivänä kerkesinkin tehdä aika paljon asioita. Tästä unohtui kevään ja kesän kasvatusten suunnittelu.


Viidentenätoista päivänä oli aiheena ostoslistojen keräily. Minä en kirjoita ostoslistoja paperilapuille. Ne jäävät joko kotiin tai hukkuvat laukun tai taskujen syövereihin. Käsivartta taasen ei ole niin helppo kadottaa. :) Tein pitkästä aikaa tuollaisen 5 minuutin piirustusharjoituksen.

Kädeteni muistilistassa luki silloin tällainen lista: Maitoa, multaa, istutusruukkuja ja RUOKAA! Tänäpäivänä listassa taas lukee: Lamppu vessaan, ruokaa ja maitoa.







Tämän päivän tehtävänä oli tehdä jokin paljastus. Minun paljastukseni on tässä.




Sormia syyhyttää eniten sellainen vähän laineileva ja pörröinen heviletti. :D

12 maaliskuuta 2013

Muistikirjamaaliskuu, Vilman keittiössä ja lainaus Stam1nalta


Onko tervettä, että hekottelin eilen itsekseni tehdessäni tuota ruokalistaa? JA vielä tänäänkin tuo lista pistää jostain syystä hymyilyttämään. Eilinen oli todellinen fine dining päivä, olen niin ylpeä itsestäni!



Tämän päivän tehtävänä oli kirjoittaa sivulle lempilainaukseni. Olisi mielenkiintoista tietää kenen päästä tämä Nocebon kansilehdestä nappaamani ajatelma on. Jotain pskykologiasta tuttua tuossa ajatuksessa on myös.
Häpeä on muutenkin mielenkiintoinen aihe. Yhteiskunnan normit muokkaavat sitä ja sitä kautta häpeä ja sen pelko rajoittavat yksilöiden tekemisiä ja olemisia. Kuitenkin kaikki "suuret" ihmiset ovat ainakin jossain määrin tehneet asioita häpeään joutumisen ja nolatuksi tulemisen vaarasta huolimatta. Saattaisi olla ihan oman päänkin kannalta hyvä tutustua lainauksen ideaan lähemmin.

Taustan kimulit tulivat mukaan sivulle, kun selasin vaatekuvastoa. Bikinikuvien kohdalla ajattelin, että minusta ei todellakaan olisi mallin työhön, vaikka vartalo olisikin malli-ihanteen mukainen. Ensinnäkin minua hävettäisi keikistellä vähissä vaatteissa kameran edessä, tilanne on suoraan painajaisunesta. Sen lisäksi saisin slaagin, kun ne kuvat tulisivat vastaan jossain. Kunnioitan malleja kun tiedän, että minusta ei todellakaan olisi siihen hommaan.

Ja miksi tasa-arvo ei toteutunut tuossakaan kuvastossa? ;)

10 maaliskuuta 2013

Muistikirjamaaliskuu, Reseptiikkaa ja Top 10

Eilisen reseptitehtävä sai suupielet kostumaan, mutta se oli samalla niin vaikea. Minä nimittäin en yleensä tee ruokaa ohjeiden pohjalta. Ja jos joskus teenkin, niin poikkean ohjeenvierustoille aika rankasti. Ja on vielä sekin, että jos minä saan jostain inspiraation kokeilla jotain ruokaa, niin minä yleensä teen kokeiluni aika pian (eli heti), enkä haudo tai etsiskele reseptejä erikseen.

No, on minulla kuitenkin pari reseptiä odottamassa, haluaisin nimittäin joskus tehdä kotitekoista ruisleipää ja karjalanpiirakoita alusta asti. Karjalanpiirakoita olen ollut monestikin tekemässä (terveiset kummitädille! :)  ), mutta koskaan en vielä ole tehnyt niitä itsekseen. Ruisleivän tekoon ei taas ole vielä ollut sopivaa tilaisuutta, vaikka meillä on äidin kanssa jo pitkään ollut tarkoitus tehdä niitä. Karjalanpiirakoiden tekoon on jo suunnitelma valmiina, mutta siitä ehkä lisää myöhemmin.

Reseptitehtävä sai kuitenkin minut innostumaan ja tein ensimmäistä kertaa vaaleaa leipää itse. Ohjeena minulla oli MeNaisten Vaivaamattoman limpun ohje. Ohjeesta korvasin osan vehnäjauhoista erilaisilla hiutaleilla ja ohrajauhoilla. Leivästä tuli todella hyvää! Rapeakuorista ja mehevää, sekä ohje oli helppo ja yksinkertainen. Seuraavalla kerralla laitan kuitenkin suolaa vain yhden teelusikallisen, sillä puolentoista teelusikallisen leipä oli melko suolaista makuuni.
Tämä pitkä sepustus siis puolustukseksi sille, että en saanut aikaiseksi tämän päivän sivua.. Lisään kuitenkin pari kuvaa tekemästäni käntystä hyvitykseksi. :)

Leivinliinan sisällä on taikinaklöntti kohoamassa ja leivinpaperilla vuorattu pata odottaa esilämmitystä.

Tämännäköinen leipä padasta löytyi paistamisen jälkeen. Kuoreen oli repeillyt hauskoja railoja.


Leipä vietiin käsistä. Hyvä että kerkesi jäähtyä. Kuvasta kiitos äidille.

Tämän päivän Top 10 -listan laatimiseen meinasi mennä koko päivä, sillä halusin laittaa listaan ainakin osan minun mielestäni parhaista, naurattavista tai koskettavista musavideoista. Eksyin sitten YouTuben korvakarkkimestoille ja suomalaisten musavideoiden viidakkoon vähän pedemmäksikin aikaa ja tuloksena syntyi suomalaisten musavideoiden top 10 -lista. Listani videot eivät ole missään järjestyksessä, sillä en osannut arvottaa yhtä videota toista paremmaksi. Eivätkä laulutkaan välttämättä ole bändien parhaita biisejä, mutta parhaita videoita nämä mielestäni ovat.



Näistä linkeistä suoraan YouTubeen. Nauttikaa!
  1. WÖYH! - Lokki
  2. PMMP - Viimeinen valitusvirsi
  3. Mokoma - Vapaa
  4. Amorphis - Silent Waters
  5. Stam1na - Valtiaan uudet vaateet
  6. Pariisin kevät - Saari
  7. HIM - The Funeral of Hearts
  8. Apocalyptica - Broken Pieces
  9. Herra Ylppö ja Ihmiset - Videovuokraamon tyttö
  10. Sonata Arctica - I Have a Right

09 maaliskuuta 2013

Muistikirjamaaliskuu: viesti, rajattomat resurssit, mitä tein viime maaliskuussa ja lainauksia blogeista

Olen taasen puuhaillut Muistikirjamaaliskuun tehtävien parissa.

Viidennen päivän tehtävä kehoitti kirjoittamaan lehdestä leikatuilla kirjaimilla jokin viesti. Mökki ei tarjonnut kovin kummoisia lehtiä leikeltäväksi, mutta onneksi Rukakylästä löytyi ilmaisjakelu nimeltä Nietos. Nietos oli muutenkin miellyttävä yllätys mainoslehtien joukossa, sillä sen taittoon, juttuihin ja ulkonäköön oli selvästi panostettu. Jopa lehden mainokset olivat näyttäviä ja lehteä jaksoi selailla pitempäänkin, vaikka laskettelu ei olekaan kovin lähellä sydäntä. Lehdessä oli myös paljon kivoja kuvia, jotka silppusin talteen.

Viestin keksiminen oli tässä tehtävässä se kinkkisin juttu: tuijottelin seinää pitempäänkin kunnes satuin kuulemaan tuon lauseen radiosta. Se sopi viestiksi paremminkin kuin hyvin.  Papukaijamerkki ensimmäiselle, joka kertoo missä yhteydessä tuota käytettiin. ;)


Kuudennen päivän aiheena oli miettiä, että mitä keräilisin tai hamstraisin, jos raha tai tila eivät olisi esteenä. Tehtävä muuntui minun mielessäni sellaiseksi, että jos minä olisin yksinvaltias, oikea diktaattori, ja olisin jo korjannut kaikki ongelmat ja vääryydet maailmasta rajattomilla resursseillani ja viisaudellani ( :D ), niin minä keräisin eläkkeelle jäätyäni näitä asioita.


Listalta löytyvät kokemukset ja maisemat vähän abstraktimpina juttuina, mutta niiden lisäksi haluaisin 'keräillä' ja kasvattaa myös erilaisia kasveja, niin hyötykasveja kuin kukkiakin, hevosia, lampaita ja kanoja. Isot ikkunat liittyvät maisemien näkemiseen ja kokemiseen, niiden kautta luonto pääsee sisälle huoneisiin. Pidän siitä, että ulko ja sisätila tavallaan sekoittuvat isoikkunaisissa taloissa. Talo maailman jokaisessa kolkassa (ja teleportti) olisivat myös kiva juttu.

Seitsemännen päivän tehtävänä oli miettiä, että mitä tein vuosi sitten.


Minun on vastattava kysymykseen, että silloin en tehnyt juuri mitään. Mieleni oli musta ja kehoni melkein masennuksen lamauttama. Vuosi sitten, joskus maaliskuun aikoihin, jotain kuitenkin alkoi tapahtua: Minä heräilin tuon kuilun pohjalla. Aloin toipua. Aloittelin uudestaan opiskeluja ja opinnäytetyön tekemistä. Aurinkoisia päiviä oli aluksi harvassa, olin heikko ja säikky. Aamulla ei tiennyt millainen päivästä tulisi, eikä toipuminen ollut kivaa, se oli ja on raskasta.
Nyt huomaan, että olen muuttunut, kasvanut ja vahvistunut vuoden takaisesta. Päiväni ovat tulleet pikkuhiljaa valoisammiksi. Minun piti ja pitää edelleen opetella joitain asioita alusta, koska Suuri Musta vei ne, mutta ilman tuota aikaa en olisi se mitä olen nyt. On hienoa huomata, että tikkaidenkaan kiipeäminenkään ei ole vielä ohitse. Nyt tikkaiden yläpäätä ei näy, ne yltävät pilviin.


Kahdeksannen päivän tehtävänä oli kerätä lainauksia tänään lukemistani blogeista.


Menin siitä mistä aita on matalin, sillä en keksinyt tähän tehtävään mitään erikoista jujua tai koristelua. Lainaukset kuitenkin kertovat minustakin aika paljon.
Ensimmäisessä lainauksessa mainitaan WÖYH!, jonka tuotoksia minäkin odotan innolla. Wöyh!:n musiikkivideoissa on läsnä jonkinlainen luova hulluus, jota en voi vastustaa.
Toinen lainaus kertoo minun suhtautumiseni turkiksiin ja niiden käyttöön käsitöissä tai tuunailuissa. Kierrätetty turkis on OK, mutta muuten niitä pitäisi välttää.
Kolmas lainaus vain kosketti paljon. (kuka toisi minullekin kukkia ja suklaata?)
Toiseksi viimeinen lainaus on kuin minun suustani otettu, sillä  en vierasta "miehisiäkään" työkaluja tai tehtäviä ja olen aika hyvä niissä.
Viimeinen lainaus summaa aika hyvin koko minun elämäni. Suunnittelen asioita valmiiksi, mutta viisveisaan säännöllisesti suunnitelmistani ja joskus joudun manailemaan sitä itsekseni.

06 maaliskuuta 2013

Tuiskuisen hiihtolomapäivän viettoa


Tänään lunta tulee vaakatasossa. Potuttaa. Odottelen parempaa ulkoilusäätä ja virkkailen ajankuluksi. Sain äsken valmiiksi tämän vuoden kolmannen isoäidinneliöpeiton, sen josta kerroin aikaisemmassa postauksessa. Jämälangat vähenivät huomattavasti ja peitolle on saajakin tulossa. Virkkasin neliöt satunnaisessa värijärjestyksessä, yhdistin ne ja reunustin muutamalla kiinteiden silmukoiden kerroksella sekä nirkkoreunuksella. Valmis!

Vaihtelun vuoksi tein kahdesta neliöstä tavallista isommat. Vihreä on mielestäni hyvä väri, koska saajan merkki ei ole vielä tiedossa.

Eilen illalla askartelin Swap-Botin swappia varten kirjanmerkin. Saaja piti vahvoista väreistä ja satuin huomaamaan urheilukerraston paketin fuksian punaisen värin. Laitoin tussit ja vesivärikynät heilumaan ja tässä on tulos. Toivottavasti saaja pitää kirjanmerkistään.


Askartelun alkuun päästyäni tein myös muutaman kirjekuoren paperikasseista. Niistä tuli aika mukavia. Varsinkin Pentikin paperikassista liimailluista yksilöistä. Kirjanmerkki lähtee matkaan tänään Pirkan kassista tehdyssä kirjekuoressa.


Lumisade herkeää vihdoin, taidan lähteä haistelemaan ulkoilumahdollisuuksia.

Ei potuta enää niin paljoa. :)

04 maaliskuuta 2013

Muistikirjamaaliskuu: kevään odotusfiilikset sekä Tarvitsen vs Haluan

Päivitystä Muistikirjamaaliskuun tehtäviin täältä lomailun keskeltä. Kuvat on otettu puolipimeässä semmosella pokkarinrämällä, joten tähän on laitettava paskakuva varoitus!

3.2. tehtävänä oli mietiskellä keväänodotusfiiliksiä. Sain aikaiseksi sekavahkon, melkein esseepituisen tekstin keväästä, sekä plussat ja miinukset listan. Sotkin sekaan kevään värejä, keltaista ja vihrää ja päätin että sivu on valmis. Kuvatessa vihreän värit tosin katosivat jonnekin.


4.2 tehtävänanannossa käskettiin listaamaan asoita joita tarvitsen ja joita haluan. Tämä tehtävä on mielestäni hämäävän yksinkertainen ja laittoi salakavalasti mietiskelemään vakaviakin asioita. Ehkä tamä lomailu kuitenkin vaikuttaa päähän siten, että mitään kovin syvällisiä en jaksanut raapustella, vaan menin (lähes) sieltä missä aita on matalin... Lisäksi sivun sommittelu prakaa pahasti. Siivet tosin onnistuivat mahtavasti.


Tämän loman muistikirjailut on muuten pelastanut tuo ylemmän kuvan alareunassa pilkottava vesisäiliösivellin (tai miksi sitä nyt pitäisi kutsua). Se auttaa kummasti noiden vesiliukoisten kynien levittelyssä näin poikkeusolosuhteissa. Minulla on ikävä askarteluarsenaaliani.
 
Kävin katselemassa muidenkin Muistikirjamaaliskuuhun osallistuneiden tekemiä sivuja ja oli mukava huomata huinka erilaisia asioita ihmiset noiden tehtävänantojen pohjalta tekevät. Me emme ole samasta muotista, eikä meidän tarvitsekaan olla!

02 maaliskuuta 2013

Muistikirjamaaliskuun ensimmäinen ja toinen päivä

Terhin ja Inarin masinoima Muistikirjamaaliskuu -juttu alkoi eilen.  Minä aloitin projektin muokkaamalla tavallista Cansonin A5 kokoista luonnoskirjaa kivemmaksi.


Halusin muistikirjaan kivemman kannen ja kuminauhan pitämään mahdollisesti ryöpsähtävät tehtävät aisoissa ja kansien välissä. Kanteen tuleva kuva on vanhasta Takun jäsenlehdestä, jonka ilmeeseen ihastuin täysillä. Muistikirjan sulkeva kuminauha on peräisin roskiin menneestä tuulipuvun takista. Kierrätys ja uusiokäyttö kunniaan!
 
 Muistikirjan takaosasta tuli tämän näköinen.

Kuminauhan asennusoperaatio menee näin:
  1. Etsi hukassa oleva kynäveitsi, liima ja muut tykötarpeet. Raivaa pöydältä sopiva kolo askartelujasi varten.
  2. Kaiverra veitsellä taustapahviin sellaiset reiät, että kuminauha mahtuu juuri ja juuri läpi.
  3. Kaiverra lehtiön taustapahvin takapuolelle reikien viereen pienet urat kuminauhan päitä varten. Jos möhlit ja saat aikaiseksi isot pitkulaiset reiät, vika ei ole minun, rähmäkäpälä!
  4. Leikkaa kuminauha sopivan pituiseksi.
  5. Ota liima (erikeepperityyppinen on kai paras) ja liimaa kuminauhan päät kaivertamiisi uriin, tuhri parille paperinpalalle liimaa ja varmista kuminauhan kiinnitys peittämällä nauhan päät niillä.
  6. Aseta viritys painon alle/puristukseen ja anna kuivua tarpeeksi kauan.
  7. Ihaile lopputulosta. Soita äidille ja kehu miten hyvä olet. Täytä muistikirja vapaaseen tahtiin haluamillasi asioilla.

Muistikirjani kannesta tuli tämän näköinen. Värittelin kuvaa tusseilla ja tuhrin päälle kuivahtaneilla leimasimilla. Ihan hyvä tuli. Tussailuun olisi ehkä voinut panostaa vähän enemmän..

Varsinainen muistikirjamaaliskuun ensimmäinen tehtävä oli tehdä muistikirjalle kansilehti, josta käy ilmi mikä tämä juttu oikein on.

 Minun ensimmäinen sivuni näyttää näyttää tältä.

Muistikirjamaaliskuun toinen päivä


Tämän päivän tehtävänä oli tehdä esittely itsestä.

Kirjoittelin asoita, jotka mielestäni määrittävät minua jotenkin. Kuin itsestään sivu alkoi kertoa haaveistani ja niistä asioista, joita rakastan. Ehkä tähän tehtävään vaikutti vasta tekemäni 100 asiaa, jotka haluan tehdä ennen kuolemaa -lista.. En tiedä.

Koristelin sivun piirroksilla ja Inktense -puuväreillä. Voi olla, että tulevatkin sivut on tehty tusseilla ja noilla väreillä, sillä olen lähdössä perheen kanssa talvilomalle, enkä viitsi raahata koko askarteluarsenaalia mukanani..