Kalansilmähillo ja valelakkahillo

Tämän blogin piti olla omistettu käsityöprojekteille, mutta annan itselleni luvan rikkoa sääntöä silloin tällöin. Ruoka on ihana asia ja sen laittaminen on käsityötä parhaimmillaan. Varsinkin syksyn sadon säilömisessä käsityön osuus on iso. Poimimista, kuorimista, siivoamista ja perkaamista vanhempien kasvimaalla riittää.

Olen tehnyt muutaman purkillisen hilloa vanhempien marjoista. Kalansilmähillosta on muodostunut jo käsite meidän perheessä. Nimestään huolimatta se on tavallista valko-punaviinimarjahilloa. Hillo- ja marmeladi sokeri pakkauksen mukaan tehtyä letunpäällystettä.

Valelakkahillo on uusi kokeilu. Tämän kesän isolle karviaissadolle piti keksiä jotain muuta käyttöä, kuin se tavallinen karviaishillo. Törmäsin sitten tähän ohjeeseen ja pitihän sitä kokeilla.
Karviaisten ja porkkanan ristisiitos maistuu oikeasti ihan lakkahillolle, niin kuin ohjekin lupailee. Hämmentävän mielenkiintoinen makuharha. Värikin olisi varmasti ollut lähempänä lakkahilloa pelkistä vaaleista karviaisista tehtynä. Saas nähdä minkälaisen tuomion hillo saa makuraadissa.

Tässä vielä porkkana- karviashillon ohje:

500g  porkkanaa
1 l      karviaisia
½ dl   vettä
600g  hillosokeria

Kuori ja raasta porkkanat sekä perkaa ja huuhtele karviaiset. Heitä marjat, raaste ja vesi kattilaan ja keittele miedolla lämmöllä noin puoli tuntia, kunnes seos on soseutunut kunnolla. (Itse avitin soseutumista vielä sauvasekoittimella.) Lisää hillosokeri ja keittä vielä noin 10 minuuttia. Purkita.

Neulomisvuodenajan alku

Tähän aikaan vuodesta käsityöintoilijan sormet alkavat syyhytä. Lankaosastolla läntee mopo lapasista ja mukaan tarttuu kerä poikineen. Muistanko omistavani jo ennestään jätesäkillisen erilaisia lankoja? E-en. Uusia keriä on ihan pakko saada. Mukaan tarttuu myös käsityölehti, jonka ohjeita en ikinä noudata, mutta onhan sen kuvia kiva katsella. Neulepuikkoja alkaa löytyä sohvatyynyjen väleistä ja vihkojen reunoihin piirustuu epämääräisiä hieroglyfejä, muka ohjeita. 
Kohta sohvannurkasta alkaa kuulua vaimeaa kilinää. Syksy on pian täällä. 

Nyt alkoi siis minun neulomisvuodenaikani, tarkastin lankavarastoni, etsin sukkapuikkoni ja pinosin keskeneräiset tekemiset.  Syksyn ja talven mukavinta tekemistä on mielestäni neulominen. Sormilla on tekemistä ja ajatus lentää, tai jos ei viitsi miettiä syntyjä syviä, niin telkun katsominekin onnistuu neulomisen ohessa.

Aloitin neulomisen ihan tavallisista lapasista. Normilapaset ovat sellainen mukava lämmittelytyö ennen mutkikkaampia virityksiä. Sormet vertyvät ja käsialan saa taas kohdalleen kesätauon jäljiltä.

Viime vuonna neuloin viitisentoista paria kirjoneulelapasia, joista osa päätyi lahjoiksi perheelle ja kavereille, osa mujuaa vielä laatikossa kotia vailla. Noiden kirjoneuleversioiden tekeminen on siitä kivaa, että niissä on jotain haastetta, eikä sileään neuleeseen kyllästymistä tule niin helposti.
Joissain asioissa olen hieman kärsimätön: toisen parin neulominen sukkiin tai lapasiin tympii. Miksi ihmisellä on kaksi paria suurinpiirten samankokoisia raajoja? Tylsää. ;)

Singer, osa 3 ja pari muuta juttua

Singeri alkaa nyt olla kunnossa, pinta on hiottu kevyesti ja puleerattu. Lopputulos on aika hyvä vaikka itse sanonkin. Kyllä tuossa nyt kelpaa datistella tai ommella. Ajattelin vielä hankkia pöydän päälle sopivankokoisen lasilevyn suojaksi, sillä sellakka ei kestä kostealla pyyhkimistä kovin hyvin, eikä se varmaan tykkää siitäkään että käytän hiirtä ilman hiirimattoa.

Viimeiseksi puhdistin koneen irtopölystä ja öljysin liikkuvat osat tallella olevan ohjekirjan neuvojen perusteella. On hienoa, että koneessa on vielä lisälaitteetkin mukana: on härpäkke joka kääntää,toinen joka rypyttäa ja kolmas laskostaa. Loppujen käyttötarkoitusta en tiedä. Pitäisi ehkä opetella käyttämään niitä, silläkin uhalla, että ne näyttävät siltä, että samalla voi menettää sormenpäät. Ehkä joskus kuitenkin toteutan projektin, jossa ompelen jotain pelkästään käsin tai Singerillä.

Toinen homma mitä viikonloppuna tein, oli siskon verhojen ompelu (ihan normaalilla ompelukoneella :) ). Sisko on muuttamassa pois vanhempien luota ja hän kerää tavaraa uutta kämppäänsä varten. Valitsimme kankaaksi aivan ihanaa pliseerattua pellavasekoitetta ja ihanat verhothan siitä tuli. Pieni pätkä jäi vielä yli, eli jotain kivaa siitäkin saisi vielä ommeltua; hameen, tyynynpäällisen..?

Tänään kehittelimme siskon kanssa myös synttärilahjan hänen kaverilleen. Kaveri on muuttamassa pois kotoa vuoden sisällä, joten sisko ajatteli, että käyttötavara on mukava lahja. Kaveri harrastaa ruoan laittoa, joten oli selvää että valitsemme keittiötavaroita pakettiin. Ideana oli se, että kaikki paketin tavarat ovat vaalean vihreitä, lahjansaajan lempiväriä.

Leikkuulauta, keittiöpyyhe, muffinssivuoat, suklaata...